Kirkonkylän läpi kulkiessaan voi ihailla vahvaa maisemaa, joka koostuu kumpuilevasta peltoaukeasta ja Pyhäjärvelle avautuvasta järvimaisemasta. Jo heti jääkauden päättymisen jälkeen on muinaismerestä nousevilla Salpausselän harjuilla voinut liikkua ihmisiä, maamme ensimmäisiä idästä tulleita asukkaita. Kalaisat vedet ja hyvät metsästysmaat houkuttelevat yhä. "Jaalas jalo elämä, kalavelet kahlen puolen" kuuluu sanonta vielä nykyäänkin.

Elämänmeno nykyisellään on rauhallista. Sivukylien asukkaat tulevat kirkolle hoitamaan asioitaan. Tapoihin kuuluu samalla reissulla tuttujen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen. Jo ammoisina aikoina Jaalan sijainti Kymijoen vesireitin varrella antoi mahdollisuuden kaupankäyntiin ja uutisten kulkuun aina Hämeeseen ja toisaalle aina Suomenlahdelle saakka. Historiaamme on värittänyt myös Ruotsin ja Venäjän vaiheet. Rajapitäjänä Jaala on saanut olla monessa mukana, erilaisten historiallisten tapausten näyttämönä.

Pieneksi kunnaksi suhteellisen vakavarainen Jaala pystyy tarjoamaan peruspalvelut ja huolehtimaan asukkaistaan. Nykyisestä tilasta lienee kiittäminen 70-luvulla valmistunutta Kouvola-Heinola kantatietä. Se on mahdollistanut mm. koko alueen kehittämisen ja kirkonkylän kehittymisen. Kautta aikojen erilaisten heimojen ja kulttuurien risteyspisteessä, ihmisten on ollut pakko sopeutua. Yritteliäisyys ja kekseliäisyys on palkittu ja vaikeiden aikojen yli on päästy. Nyt Jaalan ylivoimaisena vetonaulana voidaan pitää hyvin säilynyttä puhdasta luontoa ja sen läheisyyden tuomaa rauhaa. Siitä voimamme ammentaen jaksamme eteenpäin. Kirkonkylä on asukkaiden ja lomalaisten kohtaamispaikka. Palveluiden äärellä on myös helppo asua, turvallisesti Pyhäjärven kainalossa.